Netistä löytyy nykyään niin paljon ohjeita melkein mihin tahansa, joten en ala tähän sen enempää ohjeita kuvailemaan. Itse tykästyin osoitteesta http://www.perhosefekti.fi/jouluaskartelu.html löytyvään ohjeeseen.

Jälleen näkyy hieman hätäinen luonteeni, löysin netistä ohjeen ja heti piti päästä kokeilemaan. Lähimpänä olleet langanpätkät ja koukku mitä kokoa tahansa, kuvan ensimmäisessä koeversiossa kolmea eri villalankaa ja lumihiutaleen halkaisija on noin 18cm.

Toinen versio ohuella langalla ja virkkuukoukku nro 1,25. Sakaroita saa seuraavassa hieman lyhentää ja käsiala muuttuu siistimmäksi kun taas pitkästä aikaa virkkailee enemmän.

Halusin näitä joulukuuseen roikkumaan, mutta eihän virkkaus pysy muodossaan tuollaisenaan roikkuessa. Sokerivedellä saa helposti/edullisesti kovetettua käsitöitä. Lämmintä vettä ja yhtä paljon sokeria, taisin itse pistää desin vettä ja desin sokeria. Kun sokeri on kokonaan sulanut veteen, dipataan työ vedessä ja jätetään kuivumaan. Kuvassa käytin hiutaleen talouspaperin kautta, jotta suurimmat vedet jäävät siihen. Jos virkkaus ei kuivuttuaan ole riittävän kova, voi sokerikastelun tehdä uudestaan.

Kuusen sijaan päätyivätkin joulumaata koristamaan. 

Lisäsin reunoihin hopeaa/kultaista ja kimmeltävän kirjavaa, ohutta lankaa. Erittäin ohutta siis, kuljetin toisen langan mukana. Käsiala tosiaan mukautui siistimmäksi kun teki useamman.

Halusin hyötykäyttää myös villalangan jämiä ja tein 7veljestä-langasta pari isoa lumihiutaletta. Kaapista sattui löytymään palat tuollaista hieman huopamaista kangasta, joista sai juuri tehtyä patalaput. Pienempään pariin virkkasin lumihiutaleet kutomakoneen langasta.

Kanttinauhaa olen käyttänyt viimeksi peruskoulussa, yritän jonkinlaisen ohjeen sepittää senkin käyttöön.

Tuo rulla oli siis valmiiksi taiteltua kanttinauhaa.nauha avataan ja asetetaan työn nurjalle puolelle, kanttinauhan reuna työn reunan mukaisesti. Ommellaan suoralla tikillä reunimmaista taitetta pitkin.

Käännä työ ja nauha oikealla puolelle. Nauha on nyt kaksinkerroin työn molemmilla puolilla. Neulotaan suoralla ompeleella, mahdollisimman suoraan ja mahdollisimman lähellä nauhan reunaa. Tarkoitus olisi, että ommel osuu samaan kohtaan nurjan puolen ompeleen kanssa. Neliskanttisen työn kulmissa joutuu hiukan taiteilemaan, kukin tavallaan. Itse vähän pyöristin työn kulmia saksilla, jotta nauha ylettyi siistimmin oikealle puolelle käännettäessä. Ja taas, harjoitus auttaa, viimeinen patalappu oli jo aika suoraa ja siistiä tikkiä...