Sainpas taas tällaisen hullun idean.. Löysin joulumyyjäisistä ruskeaa lampaanvillaa 50gramman pussin, hintaa oli 1,50€, mutta netistä villaa saa tilattua karstattuna tai karstaamattomana n. 4,5€/100grammaa. Kuvassa äidiltni lainatut vanhat karstat ja "lepereitä", jotka karstasin villasta. Noista pötkylöistä siis olisi tarkoitus kehrätä lankaa. Sitäkin kokeilin isoisoäitini vanhalla rukilla, mutta eihän siitä mitään tullut. "Lanka" oli möykkyistä ja aika paksua, tuo vaatii ilmeisesti hellempää otetta ja parempia hermoja kuin mitä minulta löytyy.. Netistä oli yllättävän vaikeaa löytää ohjeita rukilla kehräämiseen, mutta jos joku nyt tästä innostuu niin periaatteen tajusin teoriassa, käytäntö vain ei onnistunut.

Siirryin siis suosiolla kehräämisestä huovuttamiseen. Villat kannattaa joka tapauksessa karstata, jotta huovutettavasta pohjasta tulee tasainen. Villaa levitetään tasainen kerros toiselle karstalle ja sitten vedetään toisella karstalla karvat suoriksi, karstan kääntämällä saa karvat siirtymään toiseen ja taas vedetään uudestaan. Näin edestakaisin kunnes villa näyttää tasaiselta.

Karstatun villan saa helposti irti lykkäämällä karstoja ns. väärään suuntaan vastakkain.

Kokeilin huovuttaa tuon pohjan painelemalla karstattua villaa kuumalla vedellä ja mäntysuopa saippualla. Kuvassa oikealla puolella karstattu villa, se siis kastellaan, painellaan, laitetaan seuraava samanlainen karstattu villa päälle, mutta karvat eri suuntaan. Taas kastellaan ja painellaan ja seuraava kerros päälle. Uusi kerros täytyy lisätä aika nopeasti, jotta karvat huopuvat kiinni toisiinsa. Huomasin, että tämäkin oli hiukan liian aikaa vaativa prosessi minun hermoilleni, taisin reilun tunnin painella tuota eikä lopputulos ollut siltikään niin tasainen kuin olisin halunnut. Lopuksi työ kastellaan vuorotellen kylmällä ja kuumalla vedellä, jotta karvat ottavat kunnolla toisiinsa kiinni.

Kuvassa olen neulahuovuttanut pohjan päälle lisää karstattua villaa, jotta sain siitä tasaisemman ja vahvemman.

Huovutusneuloja oli yllättävän vaikea löytää. Kiersin koko Porin eikä edes ompelutarvikeliikkeistä löytynyt neuloja. Lopulta ostin kolmen kappaleen paketin Sinooperista. Huovutusneulassa on päässä pieniä väkäsiä, jotka kiinnittävät huokoset toisiinsa.

Ensimmäinen yritykseni. Pohja siis huovutettu painelemalla lampaanvillasta, sydämen huovutin neulalla Kultaisennoutajani karvoista. Huovuttamiseen ja kehräämiseen sopii oikeastaan minkä tahansa lemmikin karva, kunhan se on vähintään 3cm pitkää. Noutajani karva tosin on niin karheaa, etten usko sen huovuttuvan kovin hyvin painelemalla ja kehräyskin voisi olla hankalaa.. Neulahuovutukseen se soveltui kuitenkin hyvin.

Toinen yritykseni, isompi pohja, enemmän painelua ja kastelua, sekä loputtamasti neulalla parantelua.. Päälle huovutin jo edesmenneen sekarotuisen koirani karvoista kuvion. Kuvaksi valitsin "suden" siksi, koska koirani muistutti sitä hyvin paljon. Rotuja siinä oli mm. siperianhuskya ja alaskanmalamuuttia, se ei osannut haukkua vaan ulvoi. Kylmiin olosuhteisiin jalostetuilta roduilta löytyy hyvin pehmeä pohjavilla, josta tein tuon vaalean pohjan. Siitä saisi varmasti kehrättyäkin, neulahuovutuksessa pidin enemmän noutajan karkeammasta karvasta. Tämä työ on vielä kesken ja luulen, ettei se tulekaan koskaan täysin valmiiksi. Se on toisaalta hieno puoli näissä, aina voi jatkaa ja parannella. Seuraavaksi peitän tuota silmää pienemmäksi, aina voi korjata vanhan päälle. Pieni muisto koirastani <3